Tänään se alkoi! Istutimme 11 erilaista chililajiketta. Siemenet tilattiin Fataliilta.
Istutetut siemenet:
Baby Bell Pepper, Yellow
Black Scorpion Tongue
C. Lanceolatum
Turbo Pube
Champion
Bolivian Rainbow
Short Yellow Tabasco
Tepin Guatemala
Habanero Caribbean Red
Aji Cristal
Habanero Large Brown
Pe 7.5.2010
Ensimmäiset ”idut” ovat täällä! Ensimmäisenä bongasimme alkuja Baby Bell Pepper -minipaprikan purkista, jonka jälkeen niitä alkoi ilmestyä myös muihin purkkeihin.
Su 9.5.2010
Chilit kasvavat kohisten. Isoimmat alut ovat jo n. 4cm pitkiä. Pari lajiketta on vielä itämättä, mutta eiköhän ne siitä piakkoin ala itämään.
Elikkäs olen jo pitkään ajatellut kirjoittavani tänne jotain ruoka-aiheista. Ehkäpä jatkossa kirjoitan tänne yksityiskohtaisempia kertomuksia, mutta tällä kertaa kuva pelkästä lopputuloksesta riittäköön. Oli muuten hyvää…
- Eli muutama rosamunda, jotka pestään. Itse otin suurimmat rähmäleet pois kuorimahanskoilla, mutta kuoret siis jätetään perunoihin. Sitten perunat lohkotaan n. 8 osaan. Tämän jälkeen lohkot laitetaan isoon kulhoon, perään kaadetaan loraus öljyä. Käytin tällä kertaa valmista yrtti-valkosipulikuorrutetta, eli kuivat ainekset kulhoon ja käsin sekoitellaan niin kauan että perunat ovat tasaisesti maustuneet.
2. Basilika-tikkuporkkanat
- Helppoa ja herkullista. Pesin ja kuorin porkkanat. Sitten viipaloin perunat pituussuunnassa n. 5mm paksuisiksi viipaleiksi. Paistoin perunat wokkipannussa erittäin kuumassa öljyssä, jonka ensin olin maustanut basilikalla. Kun porkkanat ovat napakan kypsiä hieman vihannesfondia joukkoon ja avot!
3. Pippurinen kermakastike
-Tein kermakastikkeen valmiista pussista. Kun kastike oli suurustunut lisäkin joukkoon reilusti mustapippuria myllystä sekä ripauksen sitruuna- ja valkopippuria.
4. Naudan ulkofilepihvit
-Nuijin pihvit todella ohuiksi. Sitten paistoin ne kypsäksi ja maustin mustapippurilla ja suolalla.
Elikkä ei varsinaisesti mitään fine diningia, mutta helppoa ja ennenkaikkea erittäin hyvää!
Ps. Muistakaa ettei laihaan kokkiin ole luottamista ;D
Täytyy myöntää että olen lähes unohtanut koko blogin. Kun koittaa tasapainotella työn ja koulun välillä niin harrastukset tuppaavat kärsimään. Nyt pitääkin ryhdistäytyä ja jatkaa lässyttämistä tässä blogissa…
Aktivoitumista on tapahtunut myös liikunnan suhteen. Jo lähes vuoden verran ehti vierähtää siitä kun viimeksi kävin punttisalilla. Nyt parina viime viikkona olen kuitenkin löytänyt uutta intoa kyseiseen touhuun ja olenkin varovasti aloitellut uudestaan raudan rankaisemista. Koska olen kuitenkin luonteeltani aikamoinen hedonisti, ei tälläinen masokistinen toiminta aina oikein houkuttele. Mutta olisi ihan kiva päästä rantakuntoon, jospa vaikka vuonna 2025 sitten :D
Pitänee kirjoittaa muutamasta elokuvasta joita on tullut viimeaikoina katsottua. Myös viinejä on tullut maisteltua, mutta katsotaan nyt jospa niistä jonkinmoisen kollaasin jaksaisin pakertaa… Taidan myös höpötellä parista kirjasta jotka tuli Adlibriksestä männäviikolla tilattua och så vidare…
Tämänhetkinen suosikkiolueni on ehdottomasti Saku Taurus. Taurus on kahdeksanprosenttinen bock-olut, mutta alkoholi on niin hyvin piilossa että ei oikein uskoisi oluen olevan niinkin vahvaa. Maku on makeahko ja hedelmäinen. Ei mikään vaativan olutharrastajan hifiolut, mutta sopii loistavasti kevyeen saunanjälkeiseen nautiskeluun.
Inglourious Basterds tuli katsottua jo ensi-illassa, mutta erinäisistä kiireistä johtuen en ole ehtinyt kirjoittaa leffasta vielä minkäänasteista kommenttia tänne. Pitkästä aikaa tuli koettua sellainen elämys että vielä teatterista poistuessakin hymyilytti. Vihdoinkin sitä todella päräyttävää Tarantinoa jota on tullut jo pitkään kaivattua. Ei liene siis epäselvää että Kill Bill/Grindhouse-touhut eivät ole mielestäni varsinaisia merkkiteoksia miehen uralla.
Tällä kertaa Tarantinon tavaramerkiksikin muodostuneet pitkät dialogit eivät alkaneet ärsyttämään, vaan olivat yhtä herkullisia kuin Pulp Fictionissä tai Reservoir Dogsissa. Erityisesti pitkät kohtaukset joissa jaariteltiin pitkään jahartaasti olivat ehdottomasti tämän teoksen parasta antia. Mielestäni IB nousi aika tasoihin näiden kahden edellämainitun elokuvan kanssa, viimeistään sen takia että tällä kertaa liikuttiin mielenkiintoisemmassa aihepiirissä.
Näyttelijöiden suoritukset olivat hyviä läpi koko filmin, mutta valokeilan varasti ehdottomasti Christoph Waltz pirullisen natsi-eversti hans Landan hahmossa. Monet ovat moittineet Brad Pittin roolihahmon liiallista humoristisuutta, mutta minua se ei kyllä haitannut. Yleisesti ottaen paskiais-joukko jäi hieman liian vähälle huomiolle, mutta siinä mielessä olin kyllä tyytyväinen että elokuvaan ei ollut ympätty liikaa toimintaa/sotimista.
Erilaiseen nautiskeluun ja nautittaviin hetkiin liittyy usein alkoholipitoiset juomat. Olen yleensä suosinut olutta ja viskiä, mutta viimeaikoina olen tutustunut myös viinien maailmaan. Missään nimessä en tässäkään aiheessa ole mikään asiantuntija, kunhan lähinnä osaan ilmaista että joko pidän jostain juomasta tai sitten en.
Lähtökohtaisesti Don David vaikutti todella mieluiselta viiniltä. Pidän yleensä nimittäin juuri erittäin täyteläisistä uudenmaailman viineistä. Tämän lisäksi viini on puhdas Malbec. Todella herkullisen makuinen viini, joka sopi mainiosti pippuripihvin, hasselbackan perunoiden ja rosmariiniporkkanoiden kera. Hieman hintavampi viini, mutta tulee varmasti maisteltua uudestaan kun sopiva tilaisuus taas tulee eteen.
Tätä viiniä on tullut juotua useampikin pullo ja oikeastaan joka kerta se maistuu entistä paremmalta. En yleensä perusta muista kuin erittäin täyteläisistä viineistä ja Trio todellakin tippuu siihen kategoriaan. Yleensäkin Chileläiset viinit ovat sopineet suuhuni hyvin. Kuten nimikin jo kertoo niin Trio on kolmen rypäleen sekoitus ja lopputuloksena on saatu hyvinkin pehmeä, mutta mukavan jämäkkä maku.
Sandels on jo pitkään ollut suosikkini ns. suomalaisten vakio-oluiden joukossa. Kun viikonloppuna puukiaus lähtee lämpenemään ja ensimmäinen vahva, mutta pehmeä (;D) Sandels napsahtaa auki saa allekirjoittanut yleensä karistettua viimeisetkit arkihuolet harteiltaan. Todella laadukas peruslager, joka kuitenkin makunsa puolesta erottuu muista suomalaisista markettioluista.
Wanhan Wiskisieppona olen jo pitkään halunnut tutusta tähän skotlantilaiseen blendiin. Eräs tuttavani kehui kyseisen väkijuoman hinta-laatusuhdetta ja pitkän odotuksen jälkeen poimin pullon hyllystä eräänä sateisena perjantaina. Harvassa ovat ne sekoiteviskit joita oikeasti mielellään juo aivan raakana, ilman jäitä/kolaa taikka jtn muuta millä viskiä yleensä on ollut tapana pilata. Rob Roy kuitenkin maittaa aivan paljaaltaankin loistavasti (liiankin hyvin?) ja onkin näin yltänyt listallani alkossa myytävien sekoitteiden kärkipäähän.
Jos olet joskus erehtynyt asiakaspalvelualalle niin voit varmasti samaistua sivuston kirjoituksiin :D En meinannut saada naurua loppumaan lukiessani parhaita tarinoita.
A brand new PlayStation 3 topped the bill, as Kaz Hirai – President and Group CEO of Sony Computer Entertainment Inc. joined Andrew House – President and CEO of SCEE – on-stage. Two-thirds slimmer and lighter than the previous model, it features a 120GB Hard Disk Drive and will be available throughout Europe from September 1, 2009, at the attractive price of €299.
